”Hei hengitä jos tarviit happee,
kun sä päästät irti silloin olo kevenee.
Hei hengitä jos tarviit lempee,
voisin olla sulle hyvä ja olla hempee.”
Kim Herold – Hengitä

Harva meistä kiinnittää huomiota hengitykseen, koska se tapahtuu niin automaattisesti. Hengitämme, vaikka emme edes ajattele sitä. Pystymme tekemään erilaisia asioita, keskittymään niihin, koska meidän ei tarvitse keskittyä hengittämiseen. Hengitys virtaa jatkuvasti, oli meidän olomme millainen tahansa.

Kuitenkin vaarana on, että jos pidämme hengitystä liian automaattisena, emmekä pysähdy tarkastelemaan sitä niin ylläpidämme jatkuvaa stressitilaa kehossamme. Vaikka hengitys virtaakin jatkuvasti ja automaattisesti niin sen laatu voi vaihdella todella paljon. Hengitystä säätelemällä pystymme hetkessä saamaan itsemme paniikkitilaan tai rauhoittamaan. Stressaantuneena helposti hengitämme nopeasti ja pinnallisesti, lisäten stressitilaa kehossamme.

Viimepäivinä sain huomata tämän itse kun pitkään jatkunut stressitila alkoi helpottamaan. Kun ulkopuoliset stressitekijät alkoivat hellittää niin pystyin pysähtymään ja kiinnittämään huomiota hengitykseeni. Huomasin, että olin pidemmän aikaa hengittänyt pinnallisesti ja nopeasti – lietsoten siis stressitilaa kehossani. Kun pysähdyin hengittämään rauhallisesti sain aika nopeastikin laskettua kehoni stressitilaa. Kun hengitykseni rauhoittui niin samalla rauhoittui oloni ja ajatukseni.

On helppoa ajatella, että koska hengitys tapahtuu automaattisesti ja luonnostaan niin se myös tapahtuu oikein. Kuitenkin erilaiset elämäntilanteet ja kokemukset ovat saattaneet muokata tapaamme hengittää niin, että syvähengittämisen sijasta meistä on tullut pintahengittäjiä. Jos tätä tilaa ei korjaa niin saattaa se aiheuttaa väsymystä, lisääntynyttä stressiä ja muita terveydellisiä haittoja.

On ihmeellistä, että hengitys tapahtuu automaattisesti eikä meidän tarvitse kiinnittää siihen huomiota. Kuitenkin toisinaan on hyvä pysähtyä ja tarkastella, millä tavoin hengitys kulkee. Virtaako se vapaasti vai tapahtuuko hengittäminen vain keuhkojen yläosalla? Saammeko tarpeeksi happea jotta olomme on keveä vai teemmekö itse itsellemme olon tukalaksi?

Rakkaudella, Anu-Maarit