”Oh no, not I, I will survive,
Oh, as long as I know how to love, I know I’ll stay alive.
I’ve got my life to live, and I’ve got all my love to give,
and I’ll survive, I will survive, hey hey.”
Gloria Gaynor – I will survive

”Per aspera ad astra”, vaikeuksien kautta voittoon. Joskus muinoin tormännyt tuohon latinankieliseen sanontaan ja siitä on tullut eräänlainen motto minulle. Muistan myös lapsena kuulleeni usein sanonnan: ”Se mikä ei tapa, vahvistaa.” Erilaiset kokemukset, haasteet, jos niistä selviää, tuovat elämänkokemusta ja erilaista perspektiiviä elämään.

Minulle haasteet ovat opettaneet sen, että en pidä mitään itsestäänselvyytenä. Omassa lapsuudessani en ole saanut asioita, jotka joillekin ovat itsestäänselviä. En ollut hyväksytty, en saanut asua omakotitalossa tai ehjässä kodissa, kotona ei ollut koskaan hyvä ja vakaa taloudellinen tilanne, minulla ei ollut luotettavia ystäviä jne. Näin paljon ympärilläni ihmisiä, joilla oli haluamani asiat, mutta minä jäin niitä vaille.

Näin aikuisena osaan arvostaa niitä asioita, mitä vaille jäin lapsena. Jos saan olla parisuhteessa, jossa tulen nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi sellaisena kuin olen. Jos vielä joskus saan asua talossa, joka on koti minulle. Jos ympärilläni on ystäviä, jotka välittävät ja auttavat. Jos saan elää vailla huolta, että riittävätkö rahat huomiseen ja pärjäänkö. Jos saan elää nyt parempaa elämää mitä lapsuudessa niin osaan arvostaa sitä ja olla kiitollinen siitä mitä minulla on.

Maailma on täynnä erilaisia ihmisiä, erilaisilla kokemuksilla. Vaikka haasteet ovat opettaneet minulle kiitollisuutta niin näin ei välttämättä ole kaikkien kohdalla. On mahdollista, että jotkut, joilla onkin ollut hyvä lapsuus tai vähemmän haasteita, eivät osaakaan nähdä sitä mitä heillä on ja olla siitä kiitollisia. Heillä ei välttämättä ole halua, kykyä tai vielä ymmärrystä nähdä sitä mitä heillä on. Voi olla, että heillä ei ole vertailukohtaa mihin verrata.

Olen aina ajatellut ja toivonut, että kenenkään ei tarvitsisi kokea samaa kuin minun. Jos jotain voin tehdä sen eteen niin teen. Kuitenkin haluaisin olla esimerkkinä ihmisille ympärilläni ja mahdolliselle jälkipolvelleni, että olkaa kiitollisia siitä mitä teillä on. Erityisesti jos asiat ovat tällä hetkellä hyvin. Toivon, että ihmiset voisivat olla kiitollisia, ilman että tarvitaan vaikeuksia muistuttamaan siitä.

Rakkaudella, Anu-Maarit