”All you need is love,
all you need is love.
All you need is love, love,
love is all you need.”
The Beatles – All you need is love

Usealle on varmasti tuttu se tunne kun ihastuu. Ihastuksen kohdetta on vaikea saada pois mielestä, hän pyörii ajatuksissa jatkuvasti. Erossa oleminen on vaikeaa ja kun viimeinkin hänet näkee niin perhosia lentelee vatsassa ja maailma tuntuu pysähtyvän. Kun on ihastunut niin tuntuu, että kaikki elämässä sujuu ja koko elämäänsä tarkastelee vaaleanpunaisten lasien läpi.

Parisuhde on se kenttä jolla me jurotkin suomalaiset uskallamme ehkä hitusen näyttää omia tunteitamme. Omalle kumppanille on helppo sanoa ”tykkään sinusta”, ”olet ihana”, ”olet kaunis/komea”, ”rakastan sinua” jne. Jopa odotamme, että saamme kuulla toiselta positiivista palautetta itsestämme. Helposti myös viestitellessä käytämme paljon sydämiä, suukkoja ja muita emojeita, jotka kertovat hellistä tunteista toista kohtaan.

Olimme parisuhteessa tai emme niin kaikilla meillä on tarve tulla rakastetuksi. Kaikilla meillä on tarve tuntea itsemme tärkeäksi. Se ei katso ikää, sukupuolta, kansallisuutta, ihonväriä tai mitään muutakaan. Pelkästään se, että olemme ihmisiä määrittelee sen, että meillä on tarve kuulua johonkin, tarve tulla nähdyksi sekä kuulluksi, tarve tulla rakastetuksi.

Aikojen myötä parisuhteesta on muodostunut se luonnollinen alue, jossa on helppo ilmaista rakkauden ja kiintymyksen tunteita toiselle. Mutta miksi emme tekisi jokaisesta suhteesta luonnollisen, missä pystyisimme ilmaisemaan rakkauttamme toista kohtaan? Yhtä lailla sanat ”minä pidän sinusta”, ”minä rakastan sinua” voidaan sanoa kumppanille, perheenjäsenille, ystäville, työkavereille jne.

Toivoisin, että ihmiset havahtuisivat huomaamaan ihmiset ympärillänsä. Että sanoja ”minä rakastan sinua” kuultaisiin jo ihmisten elinaikana eikä niin, että asiaan havahdutaan vasta kun se tärkeä on jo menetetty. Yksikin sana ja yksikin teko voi muuttaa toisen ihmisen elämän. Yksikin sana voi auttaa jaksamaan. Miksi siis emme kertoisi läheisillemme, että rakastamme heitä jos kerta ajattelemme niin?

Rakkaudella, Anu-Maarit